Fakta on aina faktaa, silloinkin kun se ei ole

Juuri kun pääsin kiroamasta Stepsin etenemättömyyttä, ensimmäinen luku on viimein kasassa. Toinen luku on meneillään parhaillaan. Se sisältää kaksi kohtausta, pitkän ja lyhyen. En tiedä, miksi kerron tuollaisenkin tiedon, mutta fakta on aina faktaa.

Nano saapuu taas marraskuussa. En osallistu, mutta olen henkisesti mukana. Yleensähän Nanon aikana aloitan pienoisromaanin tai keskityn kuukauden ajan yhteen käsikirjoitukseen. Tällä kertaa kirjoittelen kuukauden pelkkää Stepsia.

Stepsia pitäisi olla 20-30 000 sanaa kasassa marraskuun alussa, joten sen pitäisi valmistua kyseisen kuukauden aikana, jos kirjoitan 1000 sanaa päivässä. Joulukuussa pääsen sitten editoimaan. Valitettavasti kässäri valmistuu todennäköisesti vasta tammikuussa aikaisintaan. Se tarkoittaa, että saan tänä vuonna valmiiksi vain yhden käsikirjoituksen.

Mafiassa kesti kauemmin kuin odotin. Elämän turha draama ja sairastelu yllättivät minut vaivihkaa. Nyt tuskin on tällaista ongelmaa (sairastelusta en olisi niin varma, nytkin olen hieman flunssassa...).

Tilasin aamulla paketin kirjoja. Kaikki suomeksi, mutta kaksi on käännöksiä. Mukaan mahtui kirjoja niin aikuisille, lapsille kuin nuorillekin. Ajattelin kirjoittaa kevyitä mietteitäni niistä blogin puolelle. Ei arvosteluja, vaan jutustelua, yllättyneisyyden tunteita. Ehkä pettymystäkin, kuka tietää.

Sarjakuvistakin voisi jutustella. Pinossa olisikin tunteet särkevää sarjakuvaa (kuulemma!).