Steps on ollut valmis jo jonkin aikaa, lähtenyt kustantamoihin ja kerännyt kaksi hylsyä tähän mennessä.
Lähetin useampaan kustantamoon jo heti kättelyssä. En tällä kertaa jaksanut odottaa ensimmäisen erän vastauksia. Toivon, että saisin Stepsin julki. Vähemmistöön kuuluva päähenkilö, sekä tytöille vähemmän perinteinen tarina ja miljöö voivat ehkä vaikeuttaa tällä kertaa.
Oli myös ensimmäinen kerta, kun kirjoitin saatteeseen jotain itsestäni. Yleensä teen niin vain pakon edessä, mutta tällä kertaa koin sen tarpeelliseksi tiettyjen teemojen vuoksi.
Kustantamot etsivät kai vähemmistökirjoittajia, mutta sillä tarkoitetaan enemmän etnisiä vähemmistöjä luullakseni?
Yksi kommenttihylsy vaivaa juuri tästä syystä. Ei ollut heidän juttunsa. Pelkään pahoin, että päähenkilön seksuaalisuus koetaan negatiivisena. Lopulta sillä ei liiaksi ole väliä. Olen yrittänyt parhaimpani tarinan kanssa, editoinut rankemmin kuin yhtäkään toista kässäriä tähän mennessä. Minusta on tärkeää, että vähemmistöön kuuluville nuorillekin löytyy kirjallisuutta, jossa he/me olemme pääosassa. Se rajaa tietenkin stereotyyppisellä ajattelulla cisheterolukijakuntamassan (anteeksi sanahirviö) pois. Realistisesti ajateltuna mahdollista kirjaa lukisivat myös he.
Kirjailijabrändi ja brändääminen on ollut jo vuosia puheenaiheena. Pelkään, että minua olisi vaikea brändätä millään tavalla, koska olen transsukupuolinen, mutta en ole saanut vielä hoitoja tässä vaiheessa (ei ole yrittämisestä parjattu...). Olisin sekasikiö julkisella kentällä, monellakin tapaa.
Siis hei, ehkä Steps ei vaan ole myyvä genren ja teemojen takia. Ehkä ajattelen taas liiaksi. Jatkan silti omalla tyylilläni ja kirjoitan heillekin, joille ei yleensä kirjoiteta.