Nyt tiedän tarinan luonteen

Muutan käsikirjoitusten tärkeysjärjestystä hieman.

Aion sittenkin ensi kuussa osallistua Camp Nanoon. Alienilla tietty. Joten pistän Stepsin editoinnin jäähylle jo alkajaisiksi, ainakin elokuuhun asti.

Sain aamulla Alienin juonirungon valmiiksi. Vaikka lukusuunnitelmaa ei olekaan olemassa, pystyn rungon avulla kirjoittamaan tarinan alusta loppuun, lisäten tarvittavaa ainesta matkan varrella, tai viimeistään sitten editointivaiheessa.

Alienin tavoite Campin aikana on 20 000 sanaa, eli noin 100 liuskaa. Voi olla, että ensimmäinen versio ei ole edes sen pidempi. Saa nähdä. Mielessäni olisi sellainen 100-200:n väliltä oleva käsikirjoitus. En halua siitä liian pitkää kohdeyleisölle, mutta en myöskään liian nopeaa, hutaistua, tarinan kannalta.

Alienin suunnitelmien valmistuminen tarkoittaa myös sitä, että nyt olisi aika suunnitella runkoa täysillä myös Saippuakuplia-kässäriin. Aiemmin minulla on ollut vaikeuksia kirjoittaa tarinasta lukusuunnitelmaa, mutta ehkä runkotyyli olisi sopivampi tällaisen tarinan kannalta.

2,5. Sitäkin pitäisi suunnitella. Mutta Saippuakuplia on listalla tärkeämpi juuri nyt, koska sillä on ihan oikea deadline.

Sen jälkeen on todennäköisesti seuraavan YA-käsikirjoituksen vuoro. Esimerkiksi 9E on muodostunut mielessä yhä vahvemmaksi kokonaisuudeksi. Samalla siitä on tullut hieman realistisempi, sekä vakavampi.

Ehkä todellinen ongelma onkin ollut se, että en ole ottanut käsikirjoitusta, tarinaa jota haluan kertoa, niin vakavissani kuin olisi ollut tarpeen. Nyt tiedän viimein, minkälaisen tarinan haluan kertoa, millä teemalla. Olen siis siirtynyt siististä rämistelystä vakavampaan ja pohdiskelevampaan suuntaan.

Se on ok, sillä tällä konseptilla pelleily olisi koko idean vesittämistä. Ehkä se proosa ei ollutkaan se ongelmakohta aikanaan?

Alienin kirjoittaminen kuumoittaa. Yritän säästellä itseäni sunnuntaita varten. Siihen asti on pärjättävä pelkällä suunnittelemisella.

Alien

Olen viimein saanut luettua Stepsin uusimman version läpi. Siinä kestikin aika kauan, kun pysähdyin joka luvun jälkeen pistämään muistiinpanoja ylös. Nyt se (mukava) vaihe onkin ohi ja on aika siirtyä editointiin.

Ensiksi täytyy kuitenkin tehdä editointisuunnitelma. Tällä kertaa en halua hutiloida, sillä juoni tarvitsee muutamia muutoksia, erityisesti pari lukua keskelle tarinaa. Tästä voi ehkä tullakin pidempi kuin Mafiasta.

Varmaankin etenen suurimmista pienempiin ja viimeistelen lausetason editoinnilla. Hoidan oikoluvun aina siinä samassa. Pelkästään siinäkin saattaa mennä kuukausi, jos etenen yhdellä luvulla päivässä.

Sitten taas muutoksiin (jälleen kerran...).

Vaikka 2,5:ttä onkin takana jo 20-30 liuskaa, ajattelin pistää tarinan jäähylle, ja ottaa toisen lastenkirjakässäri-idean työstöön. Ihan sen takia, että sitä on suunniteltu huomattavasti enemmän, kuin 2,5:ttä. Eli Alien tulee olemaan seuraava raakatekstikässäri. Siitä tulee varmaankin lyhyempi kuin 2,5:stä.

Otan viimein toisen raakatekstin kunnolla mukaan työstöön. Eli paluun tekee suunnitelmapöydälle kässäri työnimeltään Saippuakuplia. Eli se muinoin blogissa kertomani aikuisten realistinen kässäri. Joku ehkä arvaakin, mitä varten, jos on seurannut erään kustantamon uutisia.

Kilpailusta siis kyse.

En tiedä, haetaanko juuri tällaista, mutta aina kannattaa yrittää.

Eli suunnitelma menee:

1. Stepsin editointi

2. Alienin suunnitelmien viimeistely ja raakatekstin aloitus.

3. Sekä Saippuakuplia-kässärin suunnittelu ja 2,5:den suunnitelmien viimeistely.

Käsittääkseni kilpailussa ei käytetä nimimerkkiä, mutta varmuuden vuoksi en kerro Saippuakuplista paljoakaan. Painopiste on nyt muutenkin lanukässäreissä.

Paljon työtä loppukesäksi! Ja syksyksi ja talveksi...

Hidasta menoa taas vaihteeksi

Otsikko kertoo jo kaiken. Kirjoittamisen kannalta on ollut hidasta, pelaamisen ei nyt niinkään. Mutta onhan se mukavaa välillä tehdä muutakin kuin "työtä".

Steps tosiaan valmistui ja olen jo ottanut sen työstöön, taikka läpilukuun. Paljon on korjattavaa, mutta uusi materiaali tekstissä toimii todella hyvin. Vanhaa tekstiä pitää hieman editoida, jotta uudella olisi suurempi voimakkuus. Vielä ei ole tullut eteen suurta muutettavaa. Vain kaksi kohtausta.

Sitten muut kirjoittamiset.

Otan jälleen Olla-projektin pois työstöstä joksikin aikaa. Keskityn nyt 2,5:een, jotta saisin sen valmiiksi edes joskus. Vasta kaksi lukua raakatekstiä takana.

Samalla seuraavan lastenkirjan suunnitelmat etenevät (eikä edellisenkään ole vielä täysin valmiit...). Scifiä jälleen kerran.

Sain Lotosta hyvää kommentia betalukija-palvelusta. Rakenne ja juoni näyttivät toimivan hyvin ja saivat kehuja, mutta maailmanrakennus kärsi. Sen ja liian kertomisen seurauksena myös hahmonkehitys kärsi.

En olisi uskonut, että syyllistyisin liialliseen kertomiseen. Olen aina kuvitellut, että tilanne olisi valitettavasti päinvastainen. Hyvä tietää jatkossa. Myös yksi hassu maneeri proosassa ihmetytti.

Lotossa näyttäisi olevan silti potentiaalia, joten aion kirjoittaa sen uusiksi. Ehkä parin tai muutaman projektin jälkeen.

Tämän hetkinen kirjoittamissuunnitelma menee näin:

1. Stepsin läpikäynti ja editoinnin aloittaminen ja lopulta viimeistely.

2. 2,5:den ensimmäisen version kirjoittaminen ja suunnitelmien viimeisteleminen

3. Projekti Alienin (lastenkirja) suunnitteleminen

4. Joko seuraavan YA-kässärin suunnittelu tai Olla-projektin suunnittelu

Eli kirjoittamisen parissa menee kesä. Ei vain pelien!

Tartu

Tartu.

Tartu tartu.

Tartu, tartu.

Olen yrittänyt nyt kohta kuukauden ajan varmaankin saada Stepsin viimeisen luvun kirjoitettua. Tänään viimein sain sen valmiiksi, kahden tunnin session aikana.

Aika on vierähtänyt. Olen jo aloittanut 2,5:n kirjoittamisen. Kaksi lukua vasta takana, mutta onpahan sentään alku.

Mikäköhän viimeisen luvun ongelma oli? Jännitin ja jännitin, mutta lopulta se ilmestyi tiedostoon hujauksella.

Saan vihdoin antaa kässärin levätä pari kuukautta. Heinäkuussa aloitan editoinnin.

Nyt keskityn 2,5:een. Ja Olla-projektiin. Toinen on lastenfantasiaa siis ja toinen aikuisten pehmeää scifiä. Jos edes toisen saisin valmiiksi tämän vuoden aikana, ainakin ensimmäisen version. Sitten voisin olla vuoden saldoon tyytyväinen.

Pääasia, että saan vihdoin levähtää pitkän projektin jälkeen ja kirjoittaa uutta. Sitä olen kaivannutkin.

Seuraava YA-projekti - Paluu blogin alkuun

Stepsin raakateksti on vetämässä viimeisiään. Saan sen perjantaihin mennessä valmiiksi, jos mitään kummallista ei satu aivan yhtäkkiä. Perjantai on muutenkin deadlineni.

Seuraavaksi kirjoitan lastenromaanin, kuten sanoin, eli 2,5 on vuorossa seuraavaksi, Yritän saada tämän kuun aikana kirjoitettua mieluiten 15 000 sanaa. Ollaa jatkan varmaankin toukokuussa, tällä menolla se toimii sivuprojektinani.

Kun 2,5 valmistuu, aloitan seuraavan YA-projektin.

9E:n.

Palaan projektiin, jota varten perustin tämän pienen blogin. Pari vuotta sitten tuo käsikirjoitus epäonnistui alkumetreihinsä. Olen nyt saanut aikaa miettiä tarinaa, ja mitä haluan sillä kertoa.

Olen valinnut juonen kohdat tarinan eri inkarnaatioista. Se on lähellä alkuperäistä visiota, mutta samalla moni juonenpätkä on toisin, ja teema on vahvempi.

Kyseessä on scifiä nuorille aikuisille. Enemmän pojille suunnattu tarina, josta otankin hieman stressiä. Kirjoitan yleensä enemmän tytöille (vaikkakin hyvin erilaisia tarinoita).

Kaikista kauniista sanoista huolimatta juuri pojille julkaistaan vähän kirjoja. En tiedä, onko minulla edes mahdollisuutta saada tätä käsikirjoitusta julki. Erityisesti taustani takia. Mutta ainakin yritän parhaani!

Tällä kertaa 9E onnistuu varmasti. Luotan siihen.

Tai sitten tallataan seuraavat vuodet kirjoittamisen sotakentällä...

Leiriytyminen

Suunnitelmat muuttuivat taas, hieman.

Olin unohtaa Campin olemassaolon. Osallistun tälläkin kertaa, tavoitteena saada oikeasti 20 000 sanaa kasaan uuteen projektiin. Projekti on tällä kertaa ehkä Baby Dance.

Suunnitelmat eivät ole valmiita, mutta ensimmäiset kaksitoista lukua ovat. Joten ajattelin kirjoittaa ainakin ne, jos ei muuta

Steps on nyt ongelmallinen. En tiedä riittääkö noin viikko ensimmäisen version valmiiksi saattamiseen. Saa nähdä, pidänkö Baby Dancesta kiinni, vai kirjoitanko ensiksi Stepsin loppuun, ja sitten jotain muuta projektia lopuksi.

Ehkä pitäisi kirjoittaa esimerkiksi 2,5, eikä Baby Dancea? Niin kuin alunperin pitikin.

Tai jotain aivan muuta projektia. Heittäytyä mukaan seikkailuun, vaikka olenkin siinä niin huono. Ehkä se selviää vielä. Pitää miettiä Camp-projektia tarkkaan.

Novellikin on editoitu, joten jotain olen saanut valmiiksi.

Kaksi ja puoli, eli pitäisi viimein saada jotain aikaiseksi

Novelli olisi pitänyt olla editoitu jo viikko tai pari sitten, mutta olen laiskotellut, eli kirjoittanut Stepsiä eteenpäin sen sijasta.

Pieni valkoinen valhe itselleni.

Viimeisen viikon aikana en ole saanut mitään muuta aikaiseksi, kuin saanut päätettyä seuraavan lanuprojektini.

Eli se on siis 2,5.

Muutin idean lastenkirjaksi. Se vain toimii paremmin yhden asteen verran lapsekkaampana. Kuten olen kertonut, kyseessä on fantasiaa. Meidän maailmasta, mutta muuttuneena. Lukuja on tällä hetkellä suunniteltu ainakin 16.

Joudun ehkä leikkaamaan niitä pienempiin osiin, jotta niistä ei tulisi liian pitkiä.

Pitäisi tarttua novellin editointiin. Olen kyllä lukenut sen läpi ja tiedän mitä täytyy hieman lisätä, ennen kuin voin aloittaa lausetason editoimisen. Ideana on saada se editoitua keskiviikkoon mennessä.

Steps on nyt viimein pidempi kuin Lotto. Ei paljoa, mutta ylitin Loton pituuden viime viikolla. Kyllä tästä romaani tuli.

Olisin muuten ollut huolissani, jos siitä olisi taas muovautunut pienoisromaani.