Tänään sitten tupsahti ensimmäinen hylsy Jänöstä. Ei soveltunut julkaisuohjelmaan. Ei mikään yllätys tosin, olihan kyseessä pienoisromaani.
Vielä on pari mahdollisuutta. Lähetin tosiaan vain muutamaan suureen kustantamoon. Mietin vieläkin keskisuurten kokeilemista, mutta pelkään, että teos hukkuisi julkaistaessa massan sekaan, jos se ei saisi tarpeeksi huomiota pienemmän kustantamon takia. Tosin muutamat keskisuuret ovat nyt näyttäneet kyntensä juuri spefin julkaisussa...
Tiesin ottavani Jänön kanssa suuren riskin. Genrekin on Suomen mittapuulla aika tuntematon, ainakin vielä. Kässäri on nuorille ja soveltuisi erityisesti myös pojille aihepiirinsä takia. Sekin varmasti vaikutti hylsyyn.
Miksi se sitten oli hauska?
Koska saivat yksinkertaisen nimeni väärin sillä yleisimmällä tavalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti