Pienoisromaaniarmeija

Steps on sittenkin pienoisromaani, niin kuin aluksi kaavailinkin. Haluan keskittyä alkuperäiseen tarinaan ja tehdä siitä niin hyvän kuin vain suinkin pystyn. Enää siis yksi, viimeinen, luku jäljellä. Sitten on levon aika, jota seuraa lihottaminen, jotta saisin kässärin lukuun 30 000 (noin 150 sivua).

En saanutkaan Kasvoimmea suunniteltua ajoissa. Se olkoon seuraava suuri projekti. Odotan innolla, että pääsen kirjoittamaan jotain uutta raakatekstiä ikuisuuden kestäneen Stepsin jälkeen. On ollut liian paljon harmeja kyseisen kässärin aikana.

Ja olen viimein (oikeasti!) lyönyt lukkoon sen aikuisten kässärin. Tai oikeastaan kolmen. Aion kirjoittaa kolmen scifipienoisromaanin kokoelman, jota yhdistää tietty teema.

Eli Olla-kokoelmalla mennään eteenpäin.

Työtä riittää siis koko vuodeksi.

Paluu menneisyyteen

Vuosi 2016 on ohi, eikä muutoksia kirjoittamisen suhteen tapahtunut. Aloitin Mafian helmikuun tienoilla ja pääprojektistatuksensa se sinetöi vasta huhtikuussa, jolloin kirjoitinkin suurimman osan tekstistä. Projekti valmistui kylläkin vasta heinäkuussa, oltuani kirjoittamatta suurimman osan kesäkuusta. Editoitua sain elokuun aikana.

Mafia sai nyt todellisen viimeisen hylsynsä. Sain jonkinlaista positiivista kommenttia idean omaperäisyydestä ja tekstistä, mutta heillä oli jo kyseistä genreä tarpeeksi. Ei voi mitään. Mafia oli epäonnistuminen ja pettymys.

Päädyinkin takaisin Stepsiin. Aion viedä projektin loppuun, sekä kirjoittaa Kasvoimmen sen jälkeen. Eli palasin takaisin alkuun. En vaan voinut antaa projektin epäonnistua.

13:a suunnittelu jatkuu hitaaseen tahtiin.

Kirjoitan tätä upouudelta tabletilta. Sillä on mukava lukea e-kirjoja ja katsella sarjoja samalla kun ravailee. Plus muistiinpanojen kirjoittaminen.

Tavoitteeni siis vuodelle 2017 on saada My Steps! ja Kasvoimme valmiiksi. Scifillä siis mennään.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille. Tulkoon sopimuksia jokaiselle!

Projektit vuodelle 2017

Valehtelin hieman viimeksi. Lähetin Mafian sittenkin vielä yhteen kustantamoon pienen editoinnin jälkeen. Kässärin kohtalo jääköön siis tulevaisuuden käsiin.

Vaihdoin myös Baby Dancen pois nuortenromaanipaikalta. Se olkoon todennäköisesti sitä seuraava nuorten projektini.

Joten, tässä projektini vuodelle 2017:

Sydäri. Aion keskittyä nyt tähän kässäriin, koska se on lyhyin. Kyseessä siis, vielä kerran, lastenromaani. Fantasiaa. Tähtään 20 000-30 000 sanaan (100-150 liuskaa). Lukuja on suunniteltu tähän mennessä yhdeksän kappaletta. Kirjoitan ne ensiksi ja sitten suunnittelen seuraavan erän.

Lotto. Tämä on se uusi nuortenromaanikäsikirjoitus, jota suunnittelen tällä hetkellä. Kaksi lukua takana. Kyseessä on astetta realistisempaa, mutta samalla hieman dystopiasävytteistä (utopististakin) scifiä. Uskon tämän olevan parempi vaihtoehto kuin Baby Dance juuri tällä hetkellä. Tähtään vähintään 40 000 sanaan (noin 200 liuskaa).

13. Aikuisten kässärini. Scifiä, joka käsittelee ihmisille arkaa aihetta. Ajattelin ensiksi kirjoittaa ilman suunnitelmia, hieman tajunnanvirtana, jotta pääsisin kertojan päähän. Päätin toisin. Tämän kaltainen tarina vaatii enemmän suunnitelemista. En ole ollenkaan varma, kuinka pitkä tästä kässäristä oikein tulee.

Jos edes kaksi näistä valmistuisi vuoden aikana. Tähtään kaikkiin kolmeen. Tähän vaikuttavat myös Mafian kohtalo, sekä uudet projektit sitä mukaan, kun saan näitä valmiiksi.

Työtä siis riittää.

Uusi aloitus uudelle vuodelle

Mafia sai eilen viimeisen hylsynsä. Täten käsikirjoitusta ei julkaista, ei ainakaan tässä muodossa. En lähetä muihin kustantamoihin. En ainakaan vielä.

Aloitan kaiken ensi vuonna puhtaalta pöydältä. Ei kässäriä odottamassa vastausta. Ei kiirettä saada valmiiksi, vaikka pidänkin tasaisen kirjoitustahdin. Kunhan seuraava projekti valmistuisi kesäksi. Siinä on kuusi kuukautta aikaa kirjoittaa kustantamokierrosvalmis kässäri. Siis seuraavaan kässäriin.

Eli Baby Danceen.

Pistän sen kovan pähkäilyn jälkeen pääprojektiksi. My Steps! ei vain onnistu kunnolla tällä hetkellä. Olen kirjoittanut sitä jo neljä kuukautta, enkä ole saanut kirjoitetuksi kuin vain noin kahden viikon tekstit. Stepsin laitan sivuprojektiksi, joka valmistuu sitten, kun vain ikinä haluaakin valmistua. Kokonaisena romaanina.

Baby Dancesta on suunniteltu kahdeksan lukua. Yhteensä niitä tulee kaksikymmentäkahdeksan. Suunittelen 2-3 lukua päivässä. Muun ajan jatkan Stepsia, jos vain suinkin jaksan. Se saattaa valmistua ennen Dancea, mutta en ole enää ollenkaan varma.

Minulla on hyvä tunne Dancesta. Uskon siitä tulevan hauskempi ja rennompi projekti kuin Stepsista. Ja vaikka siitä tuleekin pidempi, luulen editoinninkin olevan helpompaa lopuksi kuin Stepsin kanssa varmaan tulevaisuudessa tulee olemaan.

Pitääpä vaihtaa tuo blogiteksi otsikon alta jälleen. Tällä kertaa tosiaan vuorossa nuorten aikuisten maagista realismia, ehkä pienellä scifimausteella (yllätys yllätys...).

Dance

Päätin sitten lopulta My Steps!:n kohtalon. Leikkaan toisen osan (oikeastaan kahden kirjan verran tavaraa) pois tarinasta ja keskityn ensimmäiseen tarinakaareen. Tämä tarkoittaa, että ensimmäinen versio lähestyy loppuaan.

Ja se on vain noin 20 000 sanaa pitkä.

Eli pienoisromaanimitoissa mennään tällä hetkellä. Mutta onko sillä sitten väliä? Projekti syntyi pienoisromaanina.

Mutta aion editoidessa lisätä 10-15 000 sanaa kässäriin. Eli siitä tulisi joko pitkä pienoisromaani, taikka hyvin lyhyt romaani. Eli noin 150-180 liuskaa kokonaisuudessaan.

Tämä ensimmäinen versio on vain runko tarinalle. Hassu tunne. En ole ennen kirjoittanut näin. Mutta tein Mafiat, eli keskitin tarinan tiettyyn osioon, jotta saisin selvemmän kokonaisuuden. En edes tiedä, olisiko kolmen kirjan verran tavaraa hyvä sovittaa yhteen.

Päätös seuraavasta nuortenromaaniprojektista on tehty ja suunnitelmat on aloitettu. Käsikirjoitus kantaa työnimeä Baby Dance. Kyseessä on abstraktimpaa maagista realismia.

Yritän saada Stepsin raakaversion valmiiksi ennen joulua. Sen jälkeen keskityn Danceen, kunnes on aika editoida.

Mafia sai toisen hylsynsä tänään. Perushylsy. Enää yksi mahdollisuus. Sitten lähetän ehkä vielä yhteen kustantamoon, jos näen sen kannattavaksi (pienen viilailun jälkeen).

Projekti jatkuu ja puolivälin kliimaksi

En sitten luovuttanutkaan Stepsin suhteen. En vain voinut, pystynyt.

Ne ajat ovat jo menneitä.

Korvasin erään, oikeastaan aika vähäpätöisen kohtauksen kyseisen ongelmahahmon kohtauksella. Enempää en usko, että tarvitaan, ainakaan pakosta. Hahmo oikeastaan onkin tarkoituksella hieman peitossa.

Olen nyt puolivälin kliimaksissa. Kolme lukua ja käsikirjoituksesta on puolet kirjoitettu, ainakin tarinallisesti. Toinen puolisko on hieman pidempi.

Saatan editoidessa kirjoittaa lisää kohtauksia, taikka jopa lukuja. Alunperin niitä oli 24, nyt vain 22. Yhdistelin lukuja jo pariin otteeseen.

Nyt sitten pitää päättää lopetanko meneillä olevan luvun tähän, juuri sopivaan kohtaan, ja teen seuraavasta luvusta pidemmän, vai kirjoitanko täysin suunnitelmien mukaan.

Valintoja (luulisin aloittavani uuden luvun).

Lopetuksia, jatkoja ja alkuja

My Steps! ei vain edennyt mihinkään, joten lopetin sen kirjoittamisen. Sain noin 15 000 sanaa kässäriin, mutta ei voi mitään.

Tiedostan syyn epäonnistumiselle. Stepsin rakenne oli pielessä jo alusta asti. Käsikirjoitus alkoi pienoisromaanina, enkä muuttanut alkupuolen (silloisen koko kässärin) rakennetta ollenkaan, muutamaa viittausta myöhempiin tapahtumiin lukuunottamatta. Pienoisromaanirakenne ei toimi kunnolla romaanissa.

Alkupuolen antagonisti ei saanut lähes ollenkaan hahmonkehitystä ennen puoliväliä, toisen osan tarina tuntui irralliselta ensimmäisen puoliskon tapahtumiin jne. Pitää suunnitella tarina kokonaan uudestaan. Sitä en jaksa tehdä juuri nyt.

Keskitän nyt voimani Sydäriin. Se on rakenteeltaan ehyt ja samalla pienemmän luokan projekti. Sopiva Mafian jälkeen.

Samalla jatkan Haaveiden maailman suunnittelemista. Siirsin termit ja paikkojen nimet omiin kohtiinsa Scrivenerissa. Se on seuraava projektini nuorille. Saa nähdä saanko suunnitelmat ajoissa valmiiksi, ennen Sydärin ensimmäisen version valmistumista. Sekin aluillaan vielä...