tiistai 15. elokuuta 2017

Kohtalo

En ollut varma sittenkään seuraavasta projektista, joten päätin arpoa sen, jättää kohtalon varaan.

Arvoin viidestä käsikirjoituksesta, ja voittajaksi suoriutui 2,5.

Arvoin silti uudestaan, tällä kertaa kymmenestä ideasta.

2,5 voitti jälleen!

Se on siis seuraava nuortenromaanikässäri, jonka tulen kirjoittamaan. Hassu kohtalo.

2,5:ä on suunniteltu runkoa jo kymmenelle luvulle. Alku vielä meneillään.

Lottoa on nyt editoitu viisi lukua. Eli 1/4.

Vielä yksi luku tänään. Sitten on hyvä.

tiistai 25. heinäkuuta 2017

2,5

En sitten lisännyt Lottoon kuin yhden uuden kohtauksen. Suunnittelin uusia lukuja, mutta mietinnän jälkeen ne paljastuivat turhiksi.

Lotto on lyhyt käsikirjoitus, ja kirjanakin se pysyisi sinä, varmaankin. Tykkään kirjoittaa lyhyitä ja ytimekkäitä tarinoita.

Joten aloitin juuri lausetason editoinnin. Ensimmäinen kohtaus takana. Muutin enemmän tekstiä kuin olisin osannut odottaa.

En varmanakaan aloita Baby Dancea seuraavaksi nuorten käsikirjoitukseksi. Tarvitsen enemmän aikaa suunnitteluun ja pähkäilyyn.

Seuraavaksi aloitan vanhan idean. Fantasiaa meidän todellisuudessa, mutta ei kuitenkaan.

Tarina on blogia varten nimellä 2,5. Se on luonnollisempi jatkumo Lotosta kuin Dance.

Ehkä editoin vielä tänään. Yritän saada valmista noin kuukaudessa, mutta saattaa venähtää.

tiistai 18. heinäkuuta 2017

Lisäämisen jalo taito ja kaikkea sitä

Lotto on nyt luettu läpi, ja editointi on alkanut. Käsikirjoituksesta löytyi paljon kirjoitusvirheitä, pari aikamuotovirhettä ja muutama logiikkavirhe. Näistä huolimatta teksti oli sujuvin ja selkein ensimmäisen versio, jonka olen saanut valmiiksi. Omaksi yllätyksekseni.

Seuraavaksi lisään varmaankin muutaman luvun ja kohtauksen lisää tekstiin. Näiden tarkoituksena on joko syventää muutamaa vähemmän parrasvaloissa kiikkuvaa hahmoa, sekä maailmaa, jossa hahmot elävät.

Käsikirjoitukseen lisääminen tuntuu stressaavalta. Mitä jos lisäänkin jotain turhaa? Poistaminen on varmaankin helpompaa, vaikka kirjoittajasta ei siltä varmanakaan tunnu sinä hetkenä.

Kaikella lisättävällä on oltava tarkoituksensa. En saa mokata tätä mahdollisuutta.

Hassua ajatella, että Lotto on vasta toinen romaanikäsikirjoitukseni, vaikka valmiita kässäreitä onkin jo neljä ennen tätä.

Saan valmista varmaankin kuukauden sisällä, ehkä kahden. Olen nopeampi editoimaan kuin puskemaan raakatekstiä. On helpompaa jäsennellä työ, kun se on jo valmiina lukuina.

Sitten taas jännittämään.

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Tarkempi Sydäri

Sain eilen aikaiseksi paljon enemmän kuin oli ajatellut saavani.

Loton ensimmäinen versio on nyt valmis. Noin 32 000 sanaa, 173 liuskaa. Keskimäärin luvut olivat siinä 1500 sanan tienoilla, joskus enemmän, joskus vähemmän. Editointivaiheessa sanoja tulee varmaankin lisää. Todennäköisesti tulen kirjoittamaan ainakin uusia kohtauksia, jos ei jopa lukuja. Riippuu hieman siitä, miten uusi materiaali menee yhteen rakenteen kanssa. Romaani siitä kuitenkin tuli, vaikka vitsailin ensimmäisen version päätyvän pienoisromaanin pituiseksi.

Sain myös eilen Sydärin suunnitelmat valmiiksi. Suunnittelin kahdeksan lukua illalla. Tänään jatkan siitä, mihin jäinkin joskus joulukuussa, jolloin kirjoitin vähän lisää. Käsikirjoitus on aloitettu jo viime vuoden alussa.

Sydäri siis on fantasiaa lapsille, joka ottaa vaikutteita todella vahvasti japanilaisesta tarustosta. Myönnän, että minulla on varaukseni siitä, olisiko koko kässäri myyvä tuon takia. Mutta luettuani kirjoittamani läpi, olen nyt varma, että tällä kertaa tarina toimisi. Oli muuten sujuvinta proosaa, jota olen ensimmäisiin versioihin kirjoittanut.

Baby Dance on seuraava projektini Sydärin jälkeen, ainakin nuorten puolelta. Suunnitelmat ovat melkein puolivälissä. Kiirettä ei kuitenkaan ole. Sydärissä kestää oma aikansa, ja viimeistään elokuussa alan editoimaan Lottoa. Joten suunnitteluaikaa kyllä on.

Pitäisi alkaa kirjoittaa Sydäriä. Aamutokkura on jo selättetty, joten jos aloittaisin.




tiistai 4. heinäkuuta 2017

Negatiivista palautetta

Steps on saanut kaksi hylsyä niistä kolmesta kustantamosta, joihin sen lähetin. Perushylsyjä. Ainoasta jäljellä olevasta kustantamosta ei olla vielä vastattu, enkä uskonut, että sieltä kustannussopimusta nyt maagisesti putkahtaisi, joten lähetin vielä yhteen.

Sainkin pian lähettämisen jälkeen kommenttihylsyn, jossa omaperäisyyttä kehuttiin, mutta tarina ei valitettavasti temmannut täysillä mukaansa.

Olen miettinyt mahdollisia muutoksia, jos Steps saa vielä yhden hylsyn, ja täten en saa sitä julki. Varmaan romaani siitä kannattaa sitten tehdä, joskus ajan kanssa. Nyt olen kiireinen projektien kanssa. Sama koskee Mafian uutta versiota, joka itää jo päässä.

Lotossa on elämän takia kestänyt kauemmin kuin piti (muutama päivä vain, heh), mutta olen nyt juuri aloittamassa viimeistä lukua. Yöllä sain valmiiksi toiseksi viimeisen luvun.

Saa nähdä, mitäköhän Lotto tarvitsee lisää sisälleen. Sen näkee elokuussa. Lotto on kuitenkin paras mahdollisuuteni kustannussopimukseen. Sen jälkeisillä projekteilla on hieman vaikeampaa, luulisin.

Seuraavaan projektiin tuli muutos, mutta kerron siitä lisää ensi kerralla.

Eli varmaan huomenna. Kai.

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Kirjoituskesä

Lotto on nyt saavuttanut kliimaksinsa. Enää kuusi lukua ja se on siinä.

En tiedä saanko kässäriä vielä tämän kuun aikana valmiiksi. Mahdollisesti. Jos en, niin Sydäristä tulee Camp-projektin sijaan pääprojektini Loton jälkeen. Joka tapauksessa kirjoitan Sydärin seuraavaksi, kävi miten kävi.

Olen saavuttanut suunnitelmissani jo Sydärin kliimaksin. Tabletti kuitenkin kaatui, ja vei suurimman osan viimeisimmästä luvusta mukanaan. Pitäisi kirjoittaa uudestaan.

Luvassa on kirjoituskesä ja editointisyksy.

tiistai 30. toukokuuta 2017

Lanupuheet

Lotto on nyt hieman yli puolenvälin, 21 000 sanaa, 115 liuskaa. Kolme lukua vielä ja tarina saavuttaa kliimaksinsa.

Sydärin suunnitelmat eivät ole edenneet, koska olen yrittänyt kiriä Lotossa. Tässä on kuitenkin vielä aikaa. Sen jälkeen suunnittelen Baby Dancen loppuun.

Sen jälkeen, en enää tiedä. Ehkä se aikuistenkirja? Tai ehkäpä toinen lastenromaani. Ideoita seuraavaan nuortenromaanikässäriin on runsaasti, mutta en osaa päättää.

Viime aikoina on puhuttu paljon nuorten aikuisten kirjallisuudesta. Maailmalla se on sekä suosittua, mutta myös alenkatsottua. Osin syystäkin.

Mielestäni suomalainen lanu on tarinallisempaa, kauniimpaa, syvällisempää ja vähemmän kliseistä kuin monissa muissa maissa. Harmi ettei sitä silti katsota arvostetuin katsein täällä. Tarvitaan varmaankin menestystä ulkomailla, että sekin tapahtuisi. Hiljalleen, ainakin uskon, sen vielä tapahtuvan.

Kaikille tätä lukeville nuorille kirjoittajille, älkää luovuttako.