maanantai 16. marraskuuta 2015

Liebster award tulla tupsahti

 


Kiitos Än Kirjaimia ja sanoja -blogista!


Oleelliset säännöt, joita aion hieman rikkoa:

1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi
2. Laita palkinto (yllä oleva kuva) esille blogiisi
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen
7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.


En haasta vielä ketään, kerta en tiedä onko kukaan jäljellä haastetta varten. Jos joku rakas lukija tietää blogin, jonka voisin haastaa, olisi mahtavaa jos ilmoittaisit minulle, että voin mahdollisesti pistää hyvän kiertämään.

Sitten vastaukset:

1. Oletko kirjoittanut "aina"?

Olen suunnitellut tarinoita päässäni ja eri muotoisesti paperille pienestä pitäen, mutta tosissani olen kirjoittanut 5-6 vuotta. 

2. Kuinka paljon (ajallisesti) kirjoitat viikossa?

Jos en suunnittele, niin vähintään pari tuntia päivässä. Sellaiset 1000 sanaa vähintään "juu, olen hidas...".

3. Luetko paljon?

 Jos sille päälle satun. Kaksi 200 sivuista kirjaa menee kyllä päivässä. Nyt on ollut kuitenkin kuivempi kausi.

 4. Luetko kirjoittamaasi genreä vai laajemmin?

Laajemmin. Pääasiassa spefiä, mutta realistinenkin menee, kunhan tarina on vetävä. Mielestäni tarina on kaikkein tärkein.

5. Millaisessa ympäristössä kirjoitat?

Yleensä sängylläni tyynyyn nojaten ja kone sylissä. Kotona.

6.  Millä ohjelmalla kirjoitat?

Nykyään pääsääntöisesti Scrivenerilla, ja viimeiset silaukset Atlantiksella (sivunumerot ja muut formatointiviilaukset).

7. Tuoko joulusi (kirjoitus)rauhaa vai hässäkkää?

Molempia. Vaikea sanoa vielä tässä vaiheessa. Ehkä siinä ehtii kirjoittamaan edes hieman.

8. Pidätkö talvesta?

En paljoakaan. Talvi tarkoittaa minulle valitettavasti kylmyyttä, flunssaa ja kuumetta. Niin kuin tälläkin hetkellä.

9. Mainitse kolme asiaa, jotka inspiroivat sinua.

Mahtavat tarinat, niiden olemassaolo ja luojina toimivat kirjoittajat.

10.  Mitä katsot televisiosta?

En juuri mitään, jos netistä käsin katsottua animea ei lasketa. Nykyinen tarjonta ei anna minulle henkilökohtaisesti mitään. Tuntuu kuin tarinoihin ei panostettaisi enää.




 


maanantai 2. marraskuuta 2015

Nanoillaan sitten oikein olan takaa

Tein perus nanot, eli vaihdoin projektia kesken kaiken. Onneksi kirjoitan silti pienoisromaania. Haluan syventää Morsiamen miljöötä, teemoja, ja erästä hahmoa. Näin siten parhaaksi kirjoittaa siitä romaanin. Tarkoitukseni Nanon aikana oli ja on kirjoittaa pienoisromaani, joten viime päivityksessä mainitsemani projekti saapui oikeaan saumaan.

Työnimenä on täällä sekä tiedostossa My Steps!. Nimestään huolimatta se on kirjoitettu suomeksi. Nuorten scifiä. Postinjakajia, robotteja ja moottoripyöriä.

Sanatavoitteeni on jälleen 20 000, ja jos kässäri ylittää tuon, niin kaikki on vain plussaa. Tällä hetkellä takana on yksi kirjoitussessio ja noin 650 sanaa. Huomisesta lähtien tavoitteeni on 1000 sanaa päivässä valmistumiseen asti.

Eli tällainen muutos.


sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Aloitus ja tulevaisuus

Morsiamessa on nyt sanoja koossa noin 1100. Aloitin yhden aikoihin yöllä ja kirjoitin suunnilleen 600 sanaa ja iltapäivällä 500. Olen suht koht hidas kirjoittaja ja saankin usein vain 500 sanaa tunnissa. Korvaan hitauteni kirjoittamalla vähintään kaksi kertaa päivässä. Useamminkin jos jaksan.

Olen edennyt hitaammin kuin yleensä. Johtuu varmaan siitä, että haluan tekstin soljuvan eteenpäin sulavammin kuin kevään versiossa, josta sain valmiiksi vain ensimmäisen luvun. Luulisin onnistuvani tällä kertaa.

Kehittelin päässäni hieman jo seuraavaa pienoisromaaniprojektiani, jonka kirjoitan näillä näkymin huhtikuun campissa. Scifiä sekin, mitäpäs muutakaan. Sillä välin keskityn 9E:n valmiiksi saamiseen. Koko projekti on ollut jäissä nyt hetken aikaa ja pysyykin niin ainakin tämän kuukauden loppuvaiheisiin asti. Kiitos kuuluu Morsiamelle.

Tuntuu että nämä nanot sopisivat minulle juuri tähän tarkoitukseen, pienoisromaanien kirjoittamiseen. Kerta niitä on vaikea saada julkaistua verrattuna romaaneihin (asia jonka olen saanut kantapään kautta kokea toistamiseen) kirjoitan niitä silloin tällöin nanoissa ja toivon parasta.

Aina kannattaa toivoa! Eikö?