Camp on mennyt jälleen kerran niin pieleen, että oli pakko luovuttaa ja pienentää tarvittavaa sanamäärää 10 000:n. Jos edes tuon verran saisi. Tai ehkä 15 000 sanaa? Siinä olisi tämän lastenkirjan käsikirjoituksen alku, taikka ensimmäinen puolisko. Tähtään noin 30 000 sanaan vähintään (150-160 liuskaa).
Kirjoittaminen itse on sujunut hyvin pienestä sanamäärästä huolimatta. Olen laiskotellut ja pelaillut. Eikä uuden kielen opiskelun aloittaminen tietenkin juuri Campin aikaan ollut se ehkä järkevin vaihtoehto, vaikka hauskaa on ollutkin.
Mutta kyllä se tästä.
Ensi viikolla aloitan Stepsin editoinnin. Editoin sen ensiksi, kun Alienissa näyttää kestävän. Steps onkin pyörinyt päässä lähes koko kuukauden. Alun perin editointi piti saada käyntiin jo tässä kuussa, mutta päätin saada uuden projektin aloitetuksi.
Eilen kirjoittamisilta menikin nukkuessa. Siksi kai valvon ja kirjoitan tätäkin päivitystä. Tänään kirjoitan, viimeistään suihkun jälkeen.
On kuuma.
tiistai 24. heinäkuuta 2018
lauantai 14. heinäkuuta 2018
Munien ja kanojen syndrooma
Camp alkoi osaltani erittäin hyvin. Sain päivässä mahdollisesti elämäni suurimman päiväsaldon. Muina päivinä on sitten mennytkin heikommin.
Ongelma ei ole ollut siinä, että tarina ei kiinnostaisi. Kiinnostaa kyllä, todella paljon. Olen ollut suurimmaksi osaksi vain todella laiska, muutamaa päänsärkypäivää lukuunottamatta.
Sanoja on noin 6000/20 000. Ja niitä pitäisi olla mieluusti jo ainakin 14 000.
Ajattelin aluksi, että kirjoitan ja myös editoin Alienin ennen Stepsiä. Nyt en ole enää ollenkaan varma. Riippuu tämän kuun loppusaldosta. Jos onnistun tavoitteessani, saatan saada käsikirjoituksen ensi kuun aikana loppuun. Sitten pidän hieman taukoa, kunnes editointi alkaa.
Toinen vaihtoehto on kirjoittaa Alienia hieman rauhallisemmalla otteella, vaikka se sitten tarkoittaisi tavoitteesta lipsumista. Silloin editoisin Stepsin ensimmäiseksi.
Tuo Alien ensiksi -ajatus sai lähtölaukauksensa siitä, että se on vain myyvemmän tuntuinen kuin Steps. Se esimerkiksi kertoo suomalaisen pojan elämästä, toisin kuin Steps, joka sijoittuu Suomen ulkopuolelle. Molemmat ovat kyllä ehtaa spefiä, joten en sitten tiedä.
Pitää kai katsoa loppu/alkukuusta.
tiistai 26. kesäkuuta 2018
Nyt tiedän tarinan luonteen
Muutan käsikirjoitusten tärkeysjärjestystä hieman.
Aion sittenkin ensi kuussa osallistua Camp Nanoon. Alienilla tietty. Joten pistän Stepsin editoinnin jäähylle jo alkajaisiksi, ainakin elokuuhun asti.
Sain aamulla Alienin juonirungon valmiiksi. Vaikka lukusuunnitelmaa ei olekaan olemassa, pystyn rungon avulla kirjoittamaan tarinan alusta loppuun, lisäten tarvittavaa ainesta matkan varrella, tai viimeistään sitten editointivaiheessa.
Alienin tavoite Campin aikana on 20 000 sanaa, eli noin 100 liuskaa. Voi olla, että ensimmäinen versio ei ole edes sen pidempi. Saa nähdä. Mielessäni olisi sellainen 100-200:n väliltä oleva käsikirjoitus. En halua siitä liian pitkää kohdeyleisölle, mutta en myöskään liian nopeaa, hutaistua, tarinan kannalta.
Alienin suunnitelmien valmistuminen tarkoittaa myös sitä, että nyt olisi aika suunnitella runkoa täysillä myös Saippuakuplia-kässäriin. Aiemmin minulla on ollut vaikeuksia kirjoittaa tarinasta lukusuunnitelmaa, mutta ehkä runkotyyli olisi sopivampi tällaisen tarinan kannalta.
2,5. Sitäkin pitäisi suunnitella. Mutta Saippuakuplia on listalla tärkeämpi juuri nyt, koska sillä on ihan oikea deadline.
Sen jälkeen on todennäköisesti seuraavan YA-käsikirjoituksen vuoro. Esimerkiksi 9E on muodostunut mielessä yhä vahvemmaksi kokonaisuudeksi. Samalla siitä on tullut hieman realistisempi, sekä vakavampi.
Ehkä todellinen ongelma onkin ollut se, että en ole ottanut käsikirjoitusta, tarinaa jota haluan kertoa, niin vakavissani kuin olisi ollut tarpeen. Nyt tiedän viimein, minkälaisen tarinan haluan kertoa, millä teemalla. Olen siis siirtynyt siististä rämistelystä vakavampaan ja pohdiskelevampaan suuntaan.
Se on ok, sillä tällä konseptilla pelleily olisi koko idean vesittämistä. Ehkä se proosa ei ollutkaan se ongelmakohta aikanaan?
Alienin kirjoittaminen kuumoittaa. Yritän säästellä itseäni sunnuntaita varten. Siihen asti on pärjättävä pelkällä suunnittelemisella.
Aion sittenkin ensi kuussa osallistua Camp Nanoon. Alienilla tietty. Joten pistän Stepsin editoinnin jäähylle jo alkajaisiksi, ainakin elokuuhun asti.
Sain aamulla Alienin juonirungon valmiiksi. Vaikka lukusuunnitelmaa ei olekaan olemassa, pystyn rungon avulla kirjoittamaan tarinan alusta loppuun, lisäten tarvittavaa ainesta matkan varrella, tai viimeistään sitten editointivaiheessa.
Alienin tavoite Campin aikana on 20 000 sanaa, eli noin 100 liuskaa. Voi olla, että ensimmäinen versio ei ole edes sen pidempi. Saa nähdä. Mielessäni olisi sellainen 100-200:n väliltä oleva käsikirjoitus. En halua siitä liian pitkää kohdeyleisölle, mutta en myöskään liian nopeaa, hutaistua, tarinan kannalta.
Alienin suunnitelmien valmistuminen tarkoittaa myös sitä, että nyt olisi aika suunnitella runkoa täysillä myös Saippuakuplia-kässäriin. Aiemmin minulla on ollut vaikeuksia kirjoittaa tarinasta lukusuunnitelmaa, mutta ehkä runkotyyli olisi sopivampi tällaisen tarinan kannalta.
2,5. Sitäkin pitäisi suunnitella. Mutta Saippuakuplia on listalla tärkeämpi juuri nyt, koska sillä on ihan oikea deadline.
Sen jälkeen on todennäköisesti seuraavan YA-käsikirjoituksen vuoro. Esimerkiksi 9E on muodostunut mielessä yhä vahvemmaksi kokonaisuudeksi. Samalla siitä on tullut hieman realistisempi, sekä vakavampi.
Ehkä todellinen ongelma onkin ollut se, että en ole ottanut käsikirjoitusta, tarinaa jota haluan kertoa, niin vakavissani kuin olisi ollut tarpeen. Nyt tiedän viimein, minkälaisen tarinan haluan kertoa, millä teemalla. Olen siis siirtynyt siististä rämistelystä vakavampaan ja pohdiskelevampaan suuntaan.
Se on ok, sillä tällä konseptilla pelleily olisi koko idean vesittämistä. Ehkä se proosa ei ollutkaan se ongelmakohta aikanaan?
Alienin kirjoittaminen kuumoittaa. Yritän säästellä itseäni sunnuntaita varten. Siihen asti on pärjättävä pelkällä suunnittelemisella.
maanantai 18. kesäkuuta 2018
Alien
Olen viimein saanut luettua Stepsin uusimman version läpi. Siinä kestikin aika kauan, kun pysähdyin joka luvun jälkeen pistämään muistiinpanoja ylös. Nyt se (mukava) vaihe onkin ohi ja on aika siirtyä editointiin.
Ensiksi täytyy kuitenkin tehdä editointisuunnitelma. Tällä kertaa en halua hutiloida, sillä juoni tarvitsee muutamia muutoksia, erityisesti pari lukua keskelle tarinaa. Tästä voi ehkä tullakin pidempi kuin Mafiasta.
Varmaankin etenen suurimmista pienempiin ja viimeistelen lausetason editoinnilla. Hoidan oikoluvun aina siinä samassa. Pelkästään siinäkin saattaa mennä kuukausi, jos etenen yhdellä luvulla päivässä.
Sitten taas muutoksiin (jälleen kerran...).
Vaikka 2,5:ttä onkin takana jo 20-30 liuskaa, ajattelin pistää tarinan jäähylle, ja ottaa toisen lastenkirjakässäri-idean työstöön. Ihan sen takia, että sitä on suunniteltu huomattavasti enemmän, kuin 2,5:ttä. Eli Alien tulee olemaan seuraava raakatekstikässäri. Siitä tulee varmaankin lyhyempi kuin 2,5:stä.
Otan viimein toisen raakatekstin kunnolla mukaan työstöön. Eli paluun tekee suunnitelmapöydälle kässäri työnimeltään Saippuakuplia. Eli se muinoin blogissa kertomani aikuisten realistinen kässäri. Joku ehkä arvaakin, mitä varten, jos on seurannut erään kustantamon uutisia.
Kilpailusta siis kyse.
En tiedä, haetaanko juuri tällaista, mutta aina kannattaa yrittää.
Eli suunnitelma menee:
1. Stepsin editointi
2. Alienin suunnitelmien viimeistely ja raakatekstin aloitus.
3. Sekä Saippuakuplia-kässärin suunnittelu ja 2,5:den suunnitelmien viimeistely.
Käsittääkseni kilpailussa ei käytetä nimimerkkiä, mutta varmuuden vuoksi en kerro Saippuakuplista paljoakaan. Painopiste on nyt muutenkin lanukässäreissä.
Paljon työtä loppukesäksi! Ja syksyksi ja talveksi...
Ensiksi täytyy kuitenkin tehdä editointisuunnitelma. Tällä kertaa en halua hutiloida, sillä juoni tarvitsee muutamia muutoksia, erityisesti pari lukua keskelle tarinaa. Tästä voi ehkä tullakin pidempi kuin Mafiasta.
Varmaankin etenen suurimmista pienempiin ja viimeistelen lausetason editoinnilla. Hoidan oikoluvun aina siinä samassa. Pelkästään siinäkin saattaa mennä kuukausi, jos etenen yhdellä luvulla päivässä.
Sitten taas muutoksiin (jälleen kerran...).
Vaikka 2,5:ttä onkin takana jo 20-30 liuskaa, ajattelin pistää tarinan jäähylle, ja ottaa toisen lastenkirjakässäri-idean työstöön. Ihan sen takia, että sitä on suunniteltu huomattavasti enemmän, kuin 2,5:ttä. Eli Alien tulee olemaan seuraava raakatekstikässäri. Siitä tulee varmaankin lyhyempi kuin 2,5:stä.
Otan viimein toisen raakatekstin kunnolla mukaan työstöön. Eli paluun tekee suunnitelmapöydälle kässäri työnimeltään Saippuakuplia. Eli se muinoin blogissa kertomani aikuisten realistinen kässäri. Joku ehkä arvaakin, mitä varten, jos on seurannut erään kustantamon uutisia.
Kilpailusta siis kyse.
En tiedä, haetaanko juuri tällaista, mutta aina kannattaa yrittää.
Eli suunnitelma menee:
1. Stepsin editointi
2. Alienin suunnitelmien viimeistely ja raakatekstin aloitus.
3. Sekä Saippuakuplia-kässärin suunnittelu ja 2,5:den suunnitelmien viimeistely.
Käsittääkseni kilpailussa ei käytetä nimimerkkiä, mutta varmuuden vuoksi en kerro Saippuakuplista paljoakaan. Painopiste on nyt muutenkin lanukässäreissä.
Paljon työtä loppukesäksi! Ja syksyksi ja talveksi...
perjantai 25. toukokuuta 2018
Hidasta menoa taas vaihteeksi
Otsikko kertoo jo kaiken. Kirjoittamisen kannalta on ollut hidasta, pelaamisen ei nyt niinkään. Mutta onhan se mukavaa välillä tehdä muutakin kuin "työtä".
Steps tosiaan valmistui ja olen jo ottanut sen työstöön, taikka läpilukuun. Paljon on korjattavaa, mutta uusi materiaali tekstissä toimii todella hyvin. Vanhaa tekstiä pitää hieman editoida, jotta uudella olisi suurempi voimakkuus. Vielä ei ole tullut eteen suurta muutettavaa. Vain kaksi kohtausta.
Sitten muut kirjoittamiset.
Otan jälleen Olla-projektin pois työstöstä joksikin aikaa. Keskityn nyt 2,5:een, jotta saisin sen valmiiksi edes joskus. Vasta kaksi lukua raakatekstiä takana.
Samalla seuraavan lastenkirjan suunnitelmat etenevät (eikä edellisenkään ole vielä täysin valmiit...). Scifiä jälleen kerran.
Sain Lotosta hyvää kommentia betalukija-palvelusta. Rakenne ja juoni näyttivät toimivan hyvin ja saivat kehuja, mutta maailmanrakennus kärsi. Sen ja liian kertomisen seurauksena myös hahmonkehitys kärsi.
En olisi uskonut, että syyllistyisin liialliseen kertomiseen. Olen aina kuvitellut, että tilanne olisi valitettavasti päinvastainen. Hyvä tietää jatkossa. Myös yksi hassu maneeri proosassa ihmetytti.
Lotossa näyttäisi olevan silti potentiaalia, joten aion kirjoittaa sen uusiksi. Ehkä parin tai muutaman projektin jälkeen.
Tämän hetkinen kirjoittamissuunnitelma menee näin:
1. Stepsin läpikäynti ja editoinnin aloittaminen ja lopulta viimeistely.
2. 2,5:den ensimmäisen version kirjoittaminen ja suunnitelmien viimeisteleminen
3. Projekti Alienin (lastenkirja) suunnitteleminen
4. Joko seuraavan YA-kässärin suunnittelu tai Olla-projektin suunnittelu
Eli kirjoittamisen parissa menee kesä. Ei vain pelien!
Steps tosiaan valmistui ja olen jo ottanut sen työstöön, taikka läpilukuun. Paljon on korjattavaa, mutta uusi materiaali tekstissä toimii todella hyvin. Vanhaa tekstiä pitää hieman editoida, jotta uudella olisi suurempi voimakkuus. Vielä ei ole tullut eteen suurta muutettavaa. Vain kaksi kohtausta.
Sitten muut kirjoittamiset.
Otan jälleen Olla-projektin pois työstöstä joksikin aikaa. Keskityn nyt 2,5:een, jotta saisin sen valmiiksi edes joskus. Vasta kaksi lukua raakatekstiä takana.
Samalla seuraavan lastenkirjan suunnitelmat etenevät (eikä edellisenkään ole vielä täysin valmiit...). Scifiä jälleen kerran.
Sain Lotosta hyvää kommentia betalukija-palvelusta. Rakenne ja juoni näyttivät toimivan hyvin ja saivat kehuja, mutta maailmanrakennus kärsi. Sen ja liian kertomisen seurauksena myös hahmonkehitys kärsi.
En olisi uskonut, että syyllistyisin liialliseen kertomiseen. Olen aina kuvitellut, että tilanne olisi valitettavasti päinvastainen. Hyvä tietää jatkossa. Myös yksi hassu maneeri proosassa ihmetytti.
Lotossa näyttäisi olevan silti potentiaalia, joten aion kirjoittaa sen uusiksi. Ehkä parin tai muutaman projektin jälkeen.
Tämän hetkinen kirjoittamissuunnitelma menee näin:
1. Stepsin läpikäynti ja editoinnin aloittaminen ja lopulta viimeistely.
2. 2,5:den ensimmäisen version kirjoittaminen ja suunnitelmien viimeisteleminen
3. Projekti Alienin (lastenkirja) suunnitteleminen
4. Joko seuraavan YA-kässärin suunnittelu tai Olla-projektin suunnittelu
Eli kirjoittamisen parissa menee kesä. Ei vain pelien!
maanantai 7. toukokuuta 2018
Tartu
Tartu.
Tartu tartu.
Tartu, tartu.
Olen yrittänyt nyt kohta kuukauden ajan varmaankin saada Stepsin viimeisen luvun kirjoitettua. Tänään viimein sain sen valmiiksi, kahden tunnin session aikana.
Aika on vierähtänyt. Olen jo aloittanut 2,5:n kirjoittamisen. Kaksi lukua vasta takana, mutta onpahan sentään alku.
Mikäköhän viimeisen luvun ongelma oli? Jännitin ja jännitin, mutta lopulta se ilmestyi tiedostoon hujauksella.
Saan vihdoin antaa kässärin levätä pari kuukautta. Heinäkuussa aloitan editoinnin.
Nyt keskityn 2,5:een. Ja Olla-projektiin. Toinen on lastenfantasiaa siis ja toinen aikuisten pehmeää scifiä. Jos edes toisen saisin valmiiksi tämän vuoden aikana, ainakin ensimmäisen version. Sitten voisin olla vuoden saldoon tyytyväinen.
Pääasia, että saan vihdoin levähtää pitkän projektin jälkeen ja kirjoittaa uutta. Sitä olen kaivannutkin.
Tartu tartu.
Tartu, tartu.
Olen yrittänyt nyt kohta kuukauden ajan varmaankin saada Stepsin viimeisen luvun kirjoitettua. Tänään viimein sain sen valmiiksi, kahden tunnin session aikana.
Aika on vierähtänyt. Olen jo aloittanut 2,5:n kirjoittamisen. Kaksi lukua vasta takana, mutta onpahan sentään alku.
Mikäköhän viimeisen luvun ongelma oli? Jännitin ja jännitin, mutta lopulta se ilmestyi tiedostoon hujauksella.
Saan vihdoin antaa kässärin levätä pari kuukautta. Heinäkuussa aloitan editoinnin.
Nyt keskityn 2,5:een. Ja Olla-projektiin. Toinen on lastenfantasiaa siis ja toinen aikuisten pehmeää scifiä. Jos edes toisen saisin valmiiksi tämän vuoden aikana, ainakin ensimmäisen version. Sitten voisin olla vuoden saldoon tyytyväinen.
Pääasia, että saan vihdoin levähtää pitkän projektin jälkeen ja kirjoittaa uutta. Sitä olen kaivannutkin.
sunnuntai 1. huhtikuuta 2018
Seuraava YA-projekti - Paluu blogin alkuun
Stepsin raakateksti on vetämässä viimeisiään. Saan sen perjantaihin mennessä valmiiksi, jos mitään kummallista ei satu aivan yhtäkkiä. Perjantai on muutenkin deadlineni.
Seuraavaksi kirjoitan lastenromaanin, kuten sanoin, eli 2,5 on vuorossa seuraavaksi, Yritän saada tämän kuun aikana kirjoitettua mieluiten 15 000 sanaa. Ollaa jatkan varmaankin toukokuussa, tällä menolla se toimii sivuprojektinani.
Kun 2,5 valmistuu, aloitan seuraavan YA-projektin.
9E:n.
Palaan projektiin, jota varten perustin tämän pienen blogin. Pari vuotta sitten tuo käsikirjoitus epäonnistui alkumetreihinsä. Olen nyt saanut aikaa miettiä tarinaa, ja mitä haluan sillä kertoa.
Olen valinnut juonen kohdat tarinan eri inkarnaatioista. Se on lähellä alkuperäistä visiota, mutta samalla moni juonenpätkä on toisin, ja teema on vahvempi.
Kyseessä on scifiä nuorille aikuisille. Enemmän pojille suunnattu tarina, josta otankin hieman stressiä. Kirjoitan yleensä enemmän tytöille (vaikkakin hyvin erilaisia tarinoita).
Kaikista kauniista sanoista huolimatta juuri pojille julkaistaan vähän kirjoja. En tiedä, onko minulla edes mahdollisuutta saada tätä käsikirjoitusta julki. Erityisesti taustani takia. Mutta ainakin yritän parhaani!
Tällä kertaa 9E onnistuu varmasti. Luotan siihen.
Tai sitten tallataan seuraavat vuodet kirjoittamisen sotakentällä...
Seuraavaksi kirjoitan lastenromaanin, kuten sanoin, eli 2,5 on vuorossa seuraavaksi, Yritän saada tämän kuun aikana kirjoitettua mieluiten 15 000 sanaa. Ollaa jatkan varmaankin toukokuussa, tällä menolla se toimii sivuprojektinani.
Kun 2,5 valmistuu, aloitan seuraavan YA-projektin.
9E:n.
Palaan projektiin, jota varten perustin tämän pienen blogin. Pari vuotta sitten tuo käsikirjoitus epäonnistui alkumetreihinsä. Olen nyt saanut aikaa miettiä tarinaa, ja mitä haluan sillä kertoa.
Olen valinnut juonen kohdat tarinan eri inkarnaatioista. Se on lähellä alkuperäistä visiota, mutta samalla moni juonenpätkä on toisin, ja teema on vahvempi.
Kyseessä on scifiä nuorille aikuisille. Enemmän pojille suunnattu tarina, josta otankin hieman stressiä. Kirjoitan yleensä enemmän tytöille (vaikkakin hyvin erilaisia tarinoita).
Kaikista kauniista sanoista huolimatta juuri pojille julkaistaan vähän kirjoja. En tiedä, onko minulla edes mahdollisuutta saada tätä käsikirjoitusta julki. Erityisesti taustani takia. Mutta ainakin yritän parhaani!
Tällä kertaa 9E onnistuu varmasti. Luotan siihen.
Tai sitten tallataan seuraavat vuodet kirjoittamisen sotakentällä...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)